Aikanaan halusin opiskella ja päätyä softa-alalle töihin koska ajattelin, että täällä voin osaamisella luoda arvoa, monistaa tekeleitäni rajattomasti ja tehdä liiketoimintaa alueella, jossa lähtökohdat voivat olla muutakin kuin olemassa olevan pääoman allokointia. Hyvä idea monistuu softassa periaatteessa loputtomasti.
Totuus toimialasta on ollut toisenlainen. Päädyin aluksi jossain viime vuosituhannella töihin Internet-konsulttitaloon (silloinen Terra Nova Solutions) ja muutaman hypyn jälkeen perustamaan Systems Garden Oy:n. Vaikka visiomme oli tuottaa kick-ass julkaisujärjestelmää/sovellusalustaa huomasimme olevamme ratkaisemassa asiakkaiden tiedonhallinnan ongelmia, toki tietyllä softa-alustalla, mutta kuitenkin asiakaskohtaisten projektien kautta – yksinkertaistettuna osaamista ja työtä myymällä
Nopeasti päädyimme myös ihan perinteiseksi Microsoft -konsultiksi jossa tuotteen ja alustan toimittikin isoveli Amerikasta ja sen kanssa puuhattiin ratkaisuja pystyyn. Monistaminen jäi lähinnä toimintamallien ja tehokkaamman tekemisen varaan.
Matkan varrella (20 vuotta!) laskin että olen ollut mukana suoraan tai epäsuorasti yli tuhannessa IT-projektissa, toimittanut muutaman sata intranettia, dokumentinhallintaympäristöä ja ratkonut bisneshaasteita softan ja datan keinoin ainakin 300 eri organisaation kanssa.
Vähitellen tajusin, että minusta on tullut yhdenlainen tietotyön ja data-alan generalisti. Se miten liiketoimintaongelmia mallinnetaan softaksi on loppujen lopuksi aika yleisluontoista. Tietokanta -> rajapinnat ja liittymät -> käyttöliittymät. Taika syntyy siitä miten näitä peruselementtejä yhdistellään liiketoimintaan ja ennen kaikkea siinä miten asiat onnistutaan pitämään a) yksinkertaisena ja b) käyttäjälähtöisenä. Meistä tuli tässä varsin taitavia.
Vanha ajatus ja veri vetää kuitenkin puoleensa – vuosien varrella syntyi yhtä ja toista monistettavaa, tuotteita ja aihioita. Joka kerta sitä pohti että voisiko tämän yleistää vielä pidemmälle. Lopulta n. vuosi sitten se tapahtui.
Järjestyksessään n. 30. toimitettu työlupajärjestelmä osoitti, että olemme törmänneet nicheen jossa voimme olla maailman parhaita. Samalla huomasimme että olemme rakentaneet ratkaisumme osia niin että projektimme keskittyvätkin enemmän itse prosesseihin ja toimintatapoihin kuin bitteihin. Meille rupesi tulemaan kyselyitä maailmalta kun kukaan muu ei kuulemma näitä ratkaisuja tehnyt.
Syntyi Gate Apps Oy. Suomen (ja kohta maailman) johtava työlupajärjestelmätalo.
Vanha palo softan tekemiseen ja tuotelähtöiseen monistamiseen syttyi uudelleen. Se mitä konsulttivuodet ovat opettaneet on tehnyt meistä myös paremman tuotekehittäjän. Tuotetta on helppo ajatella vain joukkona ominaisuuksia. Niillä ei kuitenkaan tee mitään, jos itse päätarkoitus ei toimi ja ole riittävän selkeä.
Softakonsultin opit vuosien varrella pätevät myös tuotekehitykseen:
- Rakasta ongelmaa, älä ratkaisua. Vaikka tuotetta toimitetaankin, asiakkailla on usein erilaiset ongelmat. Paras ratkaisu ei ole se mikä toimii kaikkiin vaan se joka osuu juuri tähän täsmäongelmaan parhaiten. Tuote tai konfiguraatio pitää voida sovittaa juuri tämän asiakkaan tarpeeseen.
- Yksinkertaista äärimmilleen. Asiakkaat haluavat ominaisuuksia toisen perään. Feature-creepiin on helppo lähteä mukaan. Se mitä helposti tapahtuu on softan ja käyttöliittymän muuttuminen himmeliksi. Tässä kohtaa selkeä visio ja sen oleellisimman tunnistaminen on kullanarvoista. Täydellinen ei ole se missä on kaikki ominaisuudet vaan se, josta kaikki ylimääräinen on riisuttu pois.
- Kaikki on dataa. Vaikka työluvissakin ajatus lähtee helposti dokumentti- tai lomakevetoiseksi, tietojärjestelmä on aina täynnä dataa. Aikaleimoja, hyväksymisiä, ihmisiä, käyttöoikeuksia, kohteita ja tapahtumia. Dataa pitää pystyä analysoimaan, raportoimaan, käsittelemään ja seuraamaan myös sovelluksen ulkopuolella. Bittinikkarista tuli jossian vaiheessa myös data-analyytikko – mitä ikinä softasi tekeekäään on sen dataa kyettävä analysoimaan.
- Softa = prosessit. Insinöörit pitävät prosesseista ja kaavioist. Se mitä harvemmin ymmärretään on että kaavioiden toteutuminen käytännössä on melkein aina jonkin ohjelmiston varassa. Kehittäjän kannalta sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Joko olet prosessien timanttinen asiantuntija ja viet parhaat toimintatavat ohjelmistosi mukana käyttäjille – tai rakennat logiikka/prosessikoneen joka voi adaptoitua asiakkaiden erilaisiin toimintatapoihin tai prosesseihin. Tässä kohtaa kokemus dokumentinhallinnasta ja työnkuluista on osoittautunut kullanarvoiseksi.
- Toimintaympäristökin vaikuttaa. Kaikki softat näyttävät hienoilta demoissa. Vasta kun käytät sitä vanhalla kännykällä, pimeässä, räntäsateessa hanskat kädessä ja yrität toteuttaa sen käyttötarkotiusta totuus paljastuu. Käyttäjät ja tarpeet ovat erilaisia, käyttöympäristö, käyttäjät ja niihin sopeutuminen vaikuttavat ratkaisevasti laatukokemukseen – paljon enemmän kuin valitut teknologiat, joihin alallamme käytetään välillä vähän liikaakin huomiota.
Näitä voisi listata vaikka kuinka. Nuorempi, kirkasotsainen softanikkari olisi rakentanut valmiin täydellisen softan ja koittanut myydä sitä niin perhanasti – tuloksista riippumatta. Konsulttikokemuksen myötä ymmärtää, että tuotettu arvo ei ole itse softassa vaan käyttäjissä, käyttötapauksissa ja toimintamalleissa joita vekottimemme on tehty tukemaan. Jos pystymme joka päivä auttamaan käyttäjiämme toimimaan paremmin, turvallisemmin tai tehokkaammin, softan menestys seuraa sitä.
Vaikka olemme nyt vuoden päivät työskennelleet käytännössä saman, hyvinkin kapean alueen ympärillä opimme jatkuvasti uutta, kehitämme uusia tapoja toimia, sovitamme tuotettamme mitä ihmeellisimpiin toimintaympäristöihin. Vaikka generalistista tulikin spesialisti, ovat tiedonhallinnan ja softakäsityön teemat tekemisessä edelleen vahvasti läsnä. Nyt vain tuntuu siltä, että työn vaikutus on moninkertaistunut, kun sen pääsee kohdistamaan kapeampaan fokusalueeseen. Ja samalla kuitenkin tuotteemme monistettavuuskin on parantunut – jopa siihen asti että uusi ympäristö perustetaan nykyään yhdellä napilla.
Erikoiskäyttötarkoitusta on huomattavasti helpompaa (ja järkevämpää) monistaa kuin yleisohjelmistoa – niistä pitävät edelleen valtavat jenkkijätit kiinni. Toimisto-ohjelmistot, low-code -alustat, ERPit ja CRMät ovat erinomaisia välineitä – mutta eivät nekään ihan kaikkeen taivu. Pienen softafirman täytyy tietää missä voi olla paras. Ja se tässä hommassa on edelleen innostavaa.
Kokonaan oma tarinansa on sitten se, miten päädyimme nimenomaan tähän työlupajärjestelmä-nicheen – siitä ajattelin kirjoitella seuraavaksi.
-Pirkka / CEO
